Auditointi menetelmänä


Mitä on vihreän infrastruktuurin auditointi?

Vihreän infrastruktuurin auditointi on lähestymistapa ja työkalu ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen sekä vihreämmän ja terveellisemmän kaupunkiympäristön kehittämiseen.

Käytännössä tämä toteutuu kaupunkiluonnon ja sen tuottamien hyötyjen eli ekosysteemipalveluiden kartoittamisen kautta. Auditoinnin tavoitteena on osoittaa, miten kaupunkiympäristön kehittäminen on mahdollisuus vahvistaa asukkaiden ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Samalla lisätään ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. .

Auditoinnin avulla voidaan tunnistaa erityisesti vaikeasti havaittavia ja mittatavia säätelypalveluita, jotka vaikuttavat alueiden terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Menetelmän tuloksia voidaan hyödyntää osana päätöksentekoa, alueiden kehityshankkeita, kaupunkisuunnittelua ja asukasvuorovaikutusta.

Menetelmä

Vihreän infrastruktuurin auditointi aloitetaan kohdealueen rajauksella. Auditointiin kuuluvat maastokäynnit ja karttatyöskentely, joiden avulla kartoitetaan ekosysteemipalveluita tuottavia elementtejä kohdealueella. Tällaisia elementtejä ovat kaikki kasvulliset rakenteet, kuten katupuut, korttelipuistot, viherkatot ja sadepuutarhat.

Köynnös

Elementtien kartoituksen jälkeen niiden potentiaali ekosysteemipalveluiden tuottajana arvioidaan.

Kun olemassa olevat elementit ovat tiedossa, voidaan niiden avulla 1) arvioida kohdealueella tarvittavien ekosysteemipalveluiden riittävyyttä, 2) arvioida maankäyttösuunnitelman tai muun vastaavan muutoksen vaikutusta ekosysteemipalveluiden tarjontaan tai 3) havainnollistaa tuotettuja ekosysteemipalveluita.

Mikäli tavoitteena on arvioida ekosysteemipalveluiden riittävyyttä (1) tai niiden tarjonnassa tapahtuvaa muutosta (2), tutkitaan vihreän infrastruktuurin elementtien tuottamia hyötyjä suhteessa alueen lähtökohtiin. Mikäli tavoitteena on havainnollistaa syntyviä ekosysteemipalveluita (3), alueen tarkastelupisteiden nykytila ja mahdollisesti vihreän infrastruktuurin lisäämisen vaikutukset visualisoidaan.

Pilotoinnissa auditointi suoritettiin kahdelle case-alueelle, Helsingin Kalasatamaan ja Jyväskylän Kukkulan alueelle. Auditointi tehtiin WSP:n ja kaupunkiekologian asiantuntijoiden yhteistyönä.

Osallistuneet asiantuntijat ovat Helsingin yliopiston kaupunkiekologian dosetti Vesa Yli-Pelkonen sekä Hämeen ammattikorkeakoulun Rakennetun ympäristön tutkimusryhmän vastuuhenkilö Outi Tahvonen.

Case: Kalasatama

Kalasatama rakentuu Helsingin itäiseen kantakaupunkiin. Kehittyvä kaupunginosa on mielenkiintoinen auditointikohde, sillä se on suomalaisittain hyvin tiiviisti rakennettua kaupunkia. Kohteessa havainnollistettiin alueella muodostuvia ekosysteemipalveluita 360-kuvien ja niiden tarkasteluun laaditun sovelluksen avulla. Tarkastelun kohteena olivat sekä nykytila että lisätyn vihreän infrastruktuurin skenaariot.

Case: Kukkula

Jyväskylän Kukkumäkeen rakennetaan parhaillaan uutta keskussairaalaa, ja vanhan sairaalan ympäristöä kehitetään samalla moderniksi osaamiskeskukseksi, jossa yhdistyvät tutkimustoiminta, hyvinvointipalvelut ja asuminen. Kukkulan alueella auditoinnin kautta saatiin kuva siitä, mitä ekosysteemipalveluita alue nykyisellään tuottaa ja millainen vaikutus uudisrakentamisella voisi olla.


I

Puut varjostavat ja haihduttavat vettä, minkä johdosta ne voivat viilentää paikallisilmastoa 2-8 astetta.

II

Kotoperäiset pensaat, perennat ja niittykasvit tarjoavat elinympäristöjä hyönteisille.

III

Kaupunkikosteikot edistävät tulvasuojelua ja hiilen sidontaa sekä muodostavat elinympäristöjä.